Psykoterapiapalvelut

Yksilöterapia

Lyhytterapia 5–20 krt

Lyhytterapiassa avataan ja työstetään tilannettasi nopeasti ja intensiivisesti. Fokus on selkeä ja siinä pysytään. Lyhytterapia on osoittautunut hyödylliseksi hoitomuodoksi esim. paniikkihäiriöoireissa, onnettomuuden, kuolemantapausten ja muiden kriisien jälkitilassa sekä isoissa elämänmuutoksissa (esim. irtisanominen, parisuhteen ulkopuoliset suhteet ja avioero).

Pitkäkestoinen psykoterapia 1–3 vuotta (1–2 krt viikossa)

Masennus- ja ahdistusoireet ovat usein seurausta pitkäkestoisista, selvittämättömistä asioista, jolloin hoitokin vie aikaa. Psykoterapiassa tutustutaan koko elämänkaareen, merkittäviin ihmissuhteisiin, asiakkaan persoonallisuuteen, henkilökohtaisiin toimintamalleihin ja ajattelu- ja uskomusmaailmaan. Hoidon tukena käytetään psykoterapiapäiväkirjaa. Pitkät terapiat ovat usein Kelan osittain tukemia.

Pariterapia

Pariterapiaan hakeudutaan jonkin yksittäisen ongelman, pitempään jatkuneiden kommunikointivaikeuksien tai kriisiytyneen tilanteen vuoksi. Usein ongelmista huolimatta molemmat tahtovat pysyä yhdessä ja ovat valmiita tekemään töitä parisuhteen eteen. Joskus pohditaan, onko suhteella enää mahdollisuuksia, esim. uskottomuuden jälkeen. Erotilanteessa on turvallista käydä ulkopuolisen henkilön läsnä ollessa läpi yhdessä koettua, eron syitä ja tulevaisuutta, esim. lasten suhteen.

Perheterapia

Perheterapiassa ymmärretään ja hoidetaan perheen sisäistä vuorovaikutusta kokonaisuutena, vaikka jollakulla yksittäisellä perheenjäsenellä olisikin selkeimmin paha olla. Perheterapia soveltuu erityisesti vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon, mutta myös lievempiin psyykkisiin ja psykosomaattisiin häiriöihin. Perheen tyypilliset pulmat liittyvät lapsen syntymiseen, kasvattamiseen, vanhemmuuteen ja vanhempien keskinäisiin suhteisiin.

Hoidon toteuttaminen vaihtelee kestoltaan ja tiheydeltään. Hoito voi tapahtua kerran viikossa, kerran kuukaudessa, kriisitilanteessa päivittäin. Kesto vaihtelee muutamasta käynnistä vuoden-kahden vuoden mittaisiin käynteihin. Perheterapia voi olla integroitu osa potilaan muuta hoitoprosessia, jolloin sitä voidaan käyttää useissa vaiheissa eripituisina jaksoina.

Ryhmäterapia

Masennuksenhallintaryhmä on todettu tehokkaaksi lievän ja keskivaikean depression hoitomuodoksi. Ryhmä etenee strukturoidusti ja perustuu uuden ajattelu- ja toimintatavan harjoitteluun tiedostamisen ja kotitehtävien avulla. Ryhmän tuki on olennainen muutokseen kannustava tekijä. Viitekehys on kognitiivinen ja osin behavioristinen.

Kriisi-interventiot

Kriisi-interventioilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia kriisissä olevan auttamiseen tähtääviä toimia, joilla voidaan tukea mahdollisimman hyvän tasapainon saavuttamista. Hoidossa keskitytään kriisin aiheuttaneen tapahtuman ja sen seurausten käsittelyyn. Tavoitteena ei ole pidempiaikainen tai psyykkisen kehityksen ongelmiin kohdistuva psykoterapia. Hoidossa kunnioitetaan ihmisen omia voimavaroja kriisin luonnollisen kulun läpikäymisessä

Kriisihoidossa otetaan myös huomioon käytännön ongelmien ratkaisujen tarve. Kriisissä olevan perhe muut läheiset otetaan tarvittaessa hoitoon mukaan. Tilannetta arvioidaan koko ajan mm. mahdollisen lääke- tai sairaalahoidon tarvetta varten.

Yleensä aluksi sovitaan 5 käyntiä. Lopuksi arvioidaan yksilöllisesti tarvitaanko pidempiaikaista hoitoa.

EMDR-menetelmä

EMDR-menetelmä on silmänliikkeisiin perustuva poisherkistäminen ja uudelleen prosessointi. EMDR-menetelmä on hoitosuunnitelman osana käytetty terapeutin työväline. Se antaa mahdollisuuden vaikeiden kokemusten ja nykyisyyttä häiritsevien muistojen työstämiseen.

Debriefing eli psykologinen jälkipuinti

Äkillisten kriisien hoitamiseksi ja traumatisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi on kehitetty ryhmämuotoinen interventio eli psykologinen jälkipuintitilaisuus. Järkyttäviä tilanteita voi olla mm. läheisen äkillinen kuolema, onnettomuus tai väkivallan kohteeksi joutuminen tai läheltä piti -tilanne. Jälkipuinti on jäsentynyt, ammatillisesti ohjattu tilaisuus poikkeuksellisen tapahtuman läpikäyntiin. Se edistää normaalin surutyön käynnistymistä, tukee omien ja toisten reaktioiden ymmärtämistä ja vahvistaa ryhmän keskinäistä tukea.

Suositeltavin ajankohta on 1–3 vuorokautta tapahtumasta. Tilaisuutta ei järjestetä heti ensimmäisen vuorokauden aikana, koska ihmiset eivät mahdollisessa sokkivaiheessaan kykene hyötymään siitä. Ryhmän kokoontumisesta voidaan kuitenkin sopia heti, mikä samalla varmistaa, ettei kukaan tunne jäävänsä yksin. Jälkipuintiryhmän suositeltava koko on 5–15 henkilöä. Kesto on n. 2–4 tuntia. Seurantaistunto on tarvittaessa muutaman viikon kuluttua.

Työnohjaus

Työnohjaus voi kohdistua yksittäiseen työntekijään tai esimieheen. Ohjaus voidaan myös suunnitella yhteistyössä esimiehen kanssa koko työryhmää tukevaksi. Aina ei ole mitään suurempaa ongelmaa, jolloin fokuksena on perustyön edellyttämien tiedollisten ja taidollisten asioiden tukeminen. Usein työnohjaajaan otetaan yhteyttä, kun työyhteisössä on jokin voimavaroja kuluttava klikki, joka ei yrityksistä huolimatta ole purkautunut. Muutosvastarinta on saattanut halvaannuttaa koko yhteisön tai esimies- ja alaisvastuut ovat epäselvät. Työnohjaaja kutsutaan usein paikalle myös kiusaamistilanteissa.

Haluatko lisätietoa? Ota yhteyttä!

Kysy - Me vastaamme!


  • Kela